Perjantailentokone 28.

Svenska Aeroplan AktieBolag (SAAB) syntyi vuonna 1937 kun Svenska Aero AB ja ASJA yhdistyivät uudeksi lentokonetehtaaksi. Sodan uhan kasvaessa Euroopassa 1930-luvun jälkipuoliskolla halusi Ruotsin hallitus parantaa Ruotsin ilmavoimien kalustotilannetta ja edistää suorituskykyisten sotakoneiden valmistusta kotimaassa. Nämä olivat tuttuja teesejä monessa Euroopan valtiossa noina aikoina.

Ruotsi oli hankkinut 1930-luvun puolivälissä Saksasta Junkers Ju 86K -pommikoneita, näistä ensimmäinen toimitettiin vuonna 1936. Alun perin hankittavaksi oli aiottu Heinkel He 111 -koneita, mutta Saksan kieltäytyessä myymään näitä, päädyttiin Junkers-vaihtoehtoon. Junkers ju 86 ei ollut enää 1930-luvun lopulla riittävän moderni pommikoneeksi, ja konetyypin korvaajaksi haluttiin moderni Ruotsissa valmistettu pommikone.

Saab vastasi tarpeeseen jatkokehittämällä ASJA:n aloittamaan L-11-projektia vastaamaan ilmavoimien tarpeita. Saab 18:sta ensimmäinen prototyyppi tilattiin marraskuussa 1939, ja toinen proto vuoden 1940 alussa. Konetyypin kehittäminen oli hidasta, sodan ympäröityä Ruotsin, oli yksimoottorisen Saab 17 -tiedustelu- ja pommikoneen kehitys asetettu etusijalle. Lisä päänvaivaa suunnittelijoille tuotti jatkuvasti muuttuvat asiakkaan vaatimukset (samaa tapahtui myös Suomessa Valtion Lentokonetehtaan projekteissa). Ensimmäinen Saab 18 teki ensilentonsa kesäkuussa 1942, kuukautta myöhemmin Saab sai 62 koneen tilauksen.

Motiv: Flygplan S 18 märkt nummer 29 tillhörande F 11 Skavsta står på ett flygfält. Tillhör Flygvapenmuseums bildarkiv.

Prototyyppi oli todettu alitehoiseksi varustettuna kahdella Ruotsissa lisenssivalmistetulla Pratt & Whitney R-1830 Twin Wasp -moottorilla. Tehokkaampia moottoreita ei kuitenkaan tuossa vaiheessa ollut saatavilla, joten sarjavalmistus aloitettiin R-1830-moottoreilla. Ensimmäinen sarjatuotanto versio oli Saab B 18A -pommikone, joka tuli palveluskäyttöön kesällä 1944, kaikki valmistuneet A-versiot muutettiin vuosina 1946-47 Saab S 18A -tiedustelukoneiksi.

Motiv: Bombflygplan B 18A står på ett fält. Vy bakifrån. Ur Gamla Malmen-samlingen. Tillhör Flygvapenmuseums bildarkiv.
Motiv: Två militära flygare läser från ett papper framför flygplan B 18 på en flygbana. I bakgrunden syns provflygplan för Saab 32 Lansen. Tillhör Flygvapenmuseums bildarkiv.

Kun tarjolle tuli Ruotsissa valmistettu Daimler-Benz DB 605 -moottori, syntyi B 18B -syöksypommittajaversio, tätä versiota valmistettiin 119 kappaletta. Nämä koneet modifioitiin myöhemmin rynnäkkökoneiksi varustamalla ne rakettiaseilla, miehistö tässä versiossa oli kaksi aiemman kolme sijaan, pommittajaa ei enää rynnäkkökoneessa tarvittu.

Motiv: Flygplan Saab B 18 står på ett flygfält, 1940-tal. En person arbetar med flygplanet. Flygplanet är märkt ‘Gunnel’. I bakgrunden står ett flygplan B 3 Junkers Ju 86K tillhörande F 14 Hallands flygflottilj. Tillhör Flygvapenmuseums bildarkiv.
Motiv: Daglig tjänst på F 14, sent 1940-tal. Mekaniker i arbete med uppställda flygplan B 18. Tillhör Flygvapenmuseums bildarkiv.

Koneesta suunniteltiin myös torpedopommittajaa, mutta T 18B tuli palveluskäyttöön tavallisena pommikoneena, siinä tosin oli suurempi pommikuilu kuin B 18B -versiossa, ja neljä tykkiä suljetussa nokassa. Muuten T-versio oli pitkälti B-version kaltainen. Tätä versiota valmistettiin 52 konetta.

Saab 18 oli Ruotsin ilmavoimien tärkein pommikonetyyppi 1940-luvun puolivälistä aina suihkukoneiden tuloon saakka. 1950-luvulla konetyyppi muodosti Ruotsin tärkeimmän rynnäkkö- ja tiedusteluvoiman, kunnes Saab 32 Lansen vähitellen korvasi tyypin 1950-luvun kuluessa. Saab 18 poistui käytöstä vuonna 1959. Yksi koneyksilö on säilynyt, entisöity B 18B on näytteillä Flygvapenmuseumissa Lindköpingissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *