Perjantailentokone VII

Perjantailentokoneen on tällä kertaa ehkä hieman vähemmälle huomiolle jäänyt sotataivaan hiljainen ja hidas. Lentokone jolla oli poikkeuksellisia ominaisuuksia, ja joka palveli toisen maailmansodan aikana kaikilla Saksan rintamilla. Tämän perjantain lentokone on: Fieseler Fi 156 Storch

Saksalainen lentokonevalmistaja Fieseler ryhtyi kehittämään uutta yhteyslentokonetta vuonna 1935. Kone osallistui RLM:n yhteyskonekilpaan Messerschmitt Bf 163:n ja Siebel Si 201:n kanssa. Fieselerin konetyyppi tuli valituksi ylivoimaisten ominaisuuksiensa ansiosta.

Storch nimen saaneella koneella oli erinomaiset hidaslento- sekä nousu- ja laskuominaisuudet. Nämä STOL-ominaisuudet (Short Take Off and Landing) olivat seurausta koko siiven mittaisista johtoreunasolista, ja siivekkeisiin liitetyistä laskusiivekkeistä.

Koneen sarjavalmistus alkoi vuonna 1937. Fi 156 oli konetyyppi jota valmistettiin lopulta neljässä maassa. Saksalaisen tuotannon rinnalle tuli sota-aikana valmistus Ranskassa, Tshekissä ja Romaniassa. Sodan jälkeen valmistus jatkui Morane-Saulnierin tehtailla tyyppimerkinnällä MS 500.

Storchista valmistettiin lukematon määrä erilaisia versioita. Päätuotantoversiot olivat Fi 156 C-1-3, K-versiot olivat C-versioiden vientimuunnoksia. Kaikkiaan Fi 156-koneita valmistui eri valmistajien toimesta lähes 3000 kappaletta. Konetyyppi olikin käytössä pitkään sodan jälkeen ympäri maailmaa, sodan aikana se palveli kaikilla rintamilla joissa Saksa, tai sen liittolaiset taistelivat. Ehkä tunnetuin yksittäinen tapaus on Benito Mussolinin pelastaminen vuoristohotellista vuonna 1943.

Suomi hankki kaksi Fi 156 K-1 -konetta vuonna 1938. Ne saapuivat maahan seuraavana vuonna, ja luovutettiin Lentorykmentti 1:n käyttöön. ST-112 palveli Ilmavoimien Esikunnan yhteyskoneena vuosina 1940-50. ST-113 oli käytössä LeLv 14:sta vuoteen 1944, jolloin se poistettiin vaurioituneena. ST-112 lensi Ilmavoimissa vuoteen 1960, jolloin se myytiin siviiliin. Siviilitunnukset olivat OH-VSF ja OH-FSA, koneen lennot päättyivät vuonna 1871. Kone on nykyisin näytteillä Suomen Ilmailumuseossa Vantaalla.

Usein sanotaan Neuvostoliiton kopioineen sen ja sen lentokoneen. Suurimmassa osassa tapauksia tämä ei pidä paikkaansa, mutta Storchin kohdalla se pitää paikkansa. Konetyyppi meni tuotantoon Neuvostoliitossa tyyppimerkinnällä OKA-38. Tuotantoa kesti vain kahden vuoden ajan vuosina 1940-41. OKA-38 poikkesi jonkin verran esikuvastaan mm. suuremman toimintamatkansa puolesta.

Lentokuntoisia Fieseler Fi 156 ja Morane-Saulnier MS 500 -koneita on noin puolenkymmentä kappaletta.

 

1024px-Fieseler_Storch_FI_156-2

Ilmavoimien esikunnan Fieseler Storsch-kone.

1024px-Fi_156C-1_USAF_Museum_side_view1024px-Storche

1024px-Argus_As10_RAFM

1024px-Mráz_K-65_Cáp_(Fieseler_Fi-156_Storch)_served_as_OK-AIP_pic1

Fieseler Storch pommilastissa valmiina teht���

1024px-German_Fieseler_Fi_156_Storch

2010.100.1

1024px-Fieseler_Fi_156K-1_Storch_ilmailumuseo_1

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *