Perjantailentokone XII

On jälleen perjantailentokoneen aika. Näin kesäperjantain kunniaksi tutustumme lentokoneeseen joka on erityisesti Suomessa merkittävässä asemassa. Tämä asema ei välttämättä aukea heti kun lentokoneen nimen mainitsee, mutta palataan asiaan postauksen lopussa. Tämä sympaattinen kaksitaso on: Letov Š 218 Smolik.

Tšekkiläinen lentokonevalmistaja Letov kehitti 1920-luvun jälkipuoliskolla sarjan alkeiskoulukoneita. Ensimmäinen näistä pääsuunnittelija Alois Smolikin suunnittelemista koneista oli Letov Š-18. Konesta suunniteltiin Walter NZ-85 -moottorilla varustettu Š-118-versio. Tästä kehitettiin edelleen teräsputkirungolla varustettu Š-218

Suomen Ilmavoimat käytti 1920-luvulla koulukoneena ranskalaista Caudron C.60 -tyyppiä. Jolle ryhdyttiin etsimään vuosikymmenen lopulla korvaajaa. Helsingissä järjestettiin vuonna 1929 ilmailunäyttely, johon Letov toi näytteille Š-218-koneen. Koneyksilö jäi kokeiltavaksi Suomeen, ja Ilmavoimat osti sen maaliskuussa 1930. Samalla tilattiin yhdeksän konetta lisää, ja hankittiin valmistuslisenssi.

Nämä Walter NZ-130-moottorilla varustetut koneet luovutettiin kesäkuussa 1930. Valtion Lentokonetehdas aloitti lisenssivalmistuksen, lopulta suomalaisia lisenssisarjoja valmistui kolme. Jokaisessa näissä sarjassa oli eri moottori: Walter Mars, Walter Gemma ja Bramo Sh14. VL suurensi koneen korkeusvakainta, suunnitteli laskutelineen uusiksi ja teki muutoksia ohjaamon laitteisiin.

kaikkiaan Ilmavoimilla oli käytössä 39 Š-218-konetta, jotka tunnettiin suunnittelijansa mukaan Smolik-nimellä. Smolik oli Ilmavoimien pääalkeiskoulukone aina vuoteen 1945. Sodan jälkeen osa koneista myytiin siviilikäyttöön, siviilirekisterissä on ollut kuusi konetta. Viimeinen Siviili-Smolik poistettiin rekisteristä vuonna 1957.

SM-153 on entisöitynä näytteillä Suomen Ilmailumuseossa Vantaalla. Eri lähteet kertovat, että Suomessa olisi ollut 2000-luvulla rakenteilla Smolikin replika. Kuulisin mielelläni lisätietoja tästä projektista, heittäkää kommenttia tai sähköpostia!

Ja se alussa mainittu merkittävä ilmailuhistoriallinen asema? Smolikin käyttö 1930-luvun alusta sodan päättymiseen tarkoittaa sitä, että lähes kaikki sotalentäjämme ovat opetelleet lentämään Smolikilla! Smolikin voikin sanoa olevan suomalaisen ilmasodankäynnin peruskivi.

Tuttuun tapaan aloitetaan kuvakatsaus videolla. Youtubesta löytyy pätkä elokuvasta Meidän poikamme ilmassa. Siinä näkyy Smolik lennossa, vaikka ohjaamosta ulos kuvatuista osista ainakin osa on jostain toisesta konetyypistä (Tuisku?).

One thought on “Perjantailentokone XII”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *