Ilmailukirjallisuus 2017

Olin torstai-iltana 16.3 mukana Suomen Ilmailubibliografiayhdistyksen ja Suomen Ilmailumuseon järjestämässä Studia Aviation: Ilmailukirjallisuus -tapahtumassa. Ilmailumuseo ei järjestä tänä vuonna kevään ilmailukirjallisuuspäivää koska museolla keskistytään Suomi100-tapahtumiin. Studia Aviation -iltatilaisuus oli kuitenkin toimiva uusi tapahtuma ilmailukirjallisuuden ystäville.

Ilta koostui alustuksista sekä kahdesta paneelikeskustelusta. Tilaisuuden aluksi Tapio Juutinen Ilmailumuseosta alusti aiheesta: Ilmailumuseo ja ilmailukirjallisuus. Ilmailumuseon kirjastossa on n. 16.000 nimikettä ja tähän päälle vielä aikauslehdet. Museon tallennuspolitiikka toimii informaation, ei bibliografian näkökulmasta, onhan museon tarkoitus toimia tiedon lähteenä. Museon kirjastoa kartutetaan vuosittain mm. useiden jäämistöjen kautta. Kaunokirjallisuutta otetaan vastaan tänä päivänä harkiten, mutta ilmailumuseon kirjastossa on kattava läpileikkaus Suomessa julkaistusta ilmailukirjallisuudesta.

Suurelle yleisölle museon toiminta ilmailukirjallisuuden parissa on näkynyt vuosittain järjestettyjen ilmailukirjallisuuspäivien kautta. Idea tuotiin 1980-luvulla Ruotsista, ja erikoispäiviä onkin järjestetty katkeamatta. Seuraava ilmailukirjallisuuspäivä on tämän vuoden syksyllä. 1980-luvulla museo julkaisi ensimmäisenä julkaisunaan Ilmailukirjalaisuusbibliografian.

Ilmailubibliografisen yhdistyksen puheenjohtaja Jouko Rautio kertoi yhdistyksen toiminnasta. Vuonna 2004 perustettu yhdistys keskittyi ensimmäiset vuodet täydentämään suomalaisen ilmailukirjallisuuden tietokantaa, uusia jäseniä yhdistys alkoi ottaa vuonna 2009. Jäsenmaksu on 10 euroa/vuosi, ja sillä saa mm. pdf-muotoisen jäsenlehden ja lukuoikeuden tietokantaan.

Yhdistyksellä on käytössään mm. kolmiportainen asteikko (1-32%, 33-65% ja 66-100%) kirjan ilmailuosuuden määrittelemiseksi tietokannassa, kirjaksi lasketaan julkaisu jossa on vähintään 49 sivua. Kirjojen lisäksi tietokannasta löytyvät mm. kausijulkaisut ja määritelmältään hieman epämääräiset pienpainatteet.

Ensimmäisessä paneelikeskustelussa olivat mukana pitkän linjan keräilijät: Jouni Halme, Kari Kandelberg, Kari Koski ja Juha Eronen. Keskustelun aiheena oli Ilmailukirjallisuuden määrittely: Mistä puhumme kun keskustelemme ”ilmailukirjoista”? Arvattavasti ilmailukirjan määritelmästä ei päästy lopputulokseen, näkökulmia aiheeseen on niin monta kuin on ilmailukirjallisuuden keräilijöitä ja käyttäjiä. Oli kuitenkin hienoa kuulla erilaisia mielipiteitä aiheesta niin keskustelijoilta että yleisöltä.

Toisessa paneelissa aihetta Suomalaisen ilmailukirjallisuuden tulevaisuus: Mistä tulisi kirjoittaa ja mitä tutkia? pohtivat: Jyrki Laukkanen, Jukka Piipponen, Harri Mustonen, Mikko Ylikangas, Carl F. Geust. Erityisesti pohdittiin arkistojen käyttö, ja sivuttiin mm. aihetta täytyykö ilmailukirjan olla myyvä. C-F. Geust toi myös esille miten venäläiset historioitsijat käyttävät tänä päivänä sujuvasti suomalaisia (netti)arkistolähteitä omassa tutkimuksessaan.

Ilmailukirjallisuustapahtuma oli kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen, ja kolme tuntia kului nopeasti. Tämän tyyppistä tapahtumaa olisi mukava saada lisää esim. kirjallisuuspäivän yhteyteen. Keskusteluun kaipaisi mukaan vaikkapa oman paneelin muodossa kustantajia ja kirjojen myyjiä, kaupallinen näkökulma jäi tällä kertaa vähälle.

Tilaisuuden lopussa Ilmailubibliografinen yhdistys palkitsi vuoden 2016 ilmailukirjan. Jäsenäänestyksen tuloksena voiton vei Ilmailumuseon kustantama Kolmosten siivillä – DC-2- ja DC-3-lentokoneet Suomessa. Taakse jäi kärkikolmikossa kaksi erinomaista ilmailukirjaa. Yhtenä kirjan tekijöistä ei voi muuta kuin olla nöyrän kiitollinen, selvästi DC-3-kirja on tavoittanut lukijat. Ilmailumuseon tiedote palkinnosta löytyy täältä.

Olen Suomen Ilmailumuseosäätiön hallituksen jäsen. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *